Järjestökentällä keskustellaan tällä hetkellä paljon siitä, mitkä palveluistamme siirtyvät hyvinvointialueille ja mitkä jäävät kunnille. Esityksiä on olemassa, mutta ne etenevät eri alueilla hyvin eri vaiheissa. Epätietoisuus on ymmärrettävää, mutta sitä pitää nyt kestää – uusien toimintamallien käynnistäminen vie aina aikaa.
Rauman Seudun Katulähetyksessä järjestämme kohtaamispaikkatoimintaa, joka on aina sisältänyt tukea myös päihtyneille. Nyt tämä toiminta on siirtymässä hyvinvointialueiden vastuulle. Siirtymään vaikuttavat juuri kohtaamispaikkatoiminnan sisältämät päihdepalvelut, vaikka kävijöistä vain pieni osa on päihdeongelmaisia.
Teemme myös ruoka-aputyötä usean kunnan alueella. Alustavan esityksen mukaan ruoka-aputyö jäisi kuntien vastuulle, mutta haasteena meidän työmme kannalta on, että tähän mennessä kaupunki on rahoittanut sekä ruoka-aputoimintaamme että kohtaamispaikkatoimintaa yhdessä.
Nämä esimerkit kertovat siitä, millaisessa tilanteessa me ja monet muut järjestöt ovat. Tarjouksia on tehtävä hyvinvointialueille ja samalla uusittava sopimuksia kuntien kanssa.
Hyvän palvelun jatko turvataan
Rauman Seudun Katulähetys tuottaa myös kuntouttavaa työtoimintaa usealle kunnalle. Työmuoto on meille tärkeä, sillä olemme siitä saaduilla pienillä voitoilla kattaneet esimerkiksi hankkeidemme omavastuuosuuksia. Kuntouttava työtoiminta on myös luonut palveluihimme virtaavuutta – tuetun asumisen asukkaita on ohjattu työtoimintaan, ja työtoiminnasta ihmiset ovat päässeet eteenpäin kuntoutumisen polulla.
Kunnat ovat olleet toimintaamme tyytyväisiä ja haluavat turvata laadukkaan toiminnan ja tuen ihmisille myös jatkossa, vaikka vastuu kuntouttavasta työtoiminnasta siirtyykin hyvinvointialueille. Palvelun jatkon turvaamiseksi sopimukset kuntien kanssa on tehty vuoden 2023 loppuun. Kunnat ovat siis tiedostaneet, että siirtymäaika voisi luoda katkoksen palveluissa, mikä aiheuttaisi palveluiden piirissä oleville ihmisille ylimääräistä haittaa ja isossa kuvassa myös kasvattaisi kokonaiskustannuksia. Katulähetyksen näkökulmasta voimme sopimuksen ansiosta tarjota työntekijöille turvatun ympäristön ja keskittyä jatkossakin laadukkaaseen työhön.
Uusia mahdollisuuksia on avannut myös paljon keskustelua herättänyt palkkatukiuudistus. Meidän järjestöjen tulisi miettiä entistä enemmän, millaista yhteistyötä voisimme keskenämme tehdä.
Palkkatukiuudistuksen myötä palvelutuotantoa tekevien järjestöjen ei ole enää yhtä helppoa palkata ihmisiä. On tärkeää muistaa, että palkkatuella työskentelevät ihmiset eivät ole meitä järjestöjä varten – kun ihminen asetetaan keskiöön, löytyy tähänkin haasteeseen ratkaisuja. Joskus paikka voi löytyä muualta kuin omasta organisaatiosta. Toisinaan voi olla järkevä perustaa uusi yhdistys, jolloin palvelutuotanto ei ole palkkatuen saamisen esteenä.
Ole rohkeasti yhteydessä hyvinvointialueisiin
Me järjestöt tiedämme ensimmäisinä monista yhteiskunnan kohtaamista haasteista: mitkä kohderyhmät tarvitsevat ruoka-apua, mitä huumausaineita kaupungilla liikkuu tai mitkä ovat tukitoimien kautta työllistymisen haasteet. Meidän onkin oltava aktiivisia ja tuotava rohkeasti esille tietoamme ja osaamistamme. Olemme ketteriä ja ihmisläheisiä – nyt on aika kertoa siitä. Kannattaa siis rohkeasti olla yhteydessä omaan kuntaan ja hyvinvointialueeseen.
Meidän järjestöjen työlle on enemmän tarvetta kuin koskaan. Tiedämme, että vaikeasti tavoitettava kohderyhmä kasvaa, ja yhä useampi ihminen tarvitsee apuamme – oli hän sitten suora avun saaja tai tukea tarvitseva läheinen. Tiedämme myös, että taloudellisesti järjestölähtöinen palvelutuotanto on kestävällä pohjalla. Meidän kohderyhmällämme ei pidä, eikä voi tavoitella voittoa.
Kun yhtälöön lisätään se, että järjestöjen ammatillisuus on kasvanut ja samalla arvomme ovat säilyneet, on helppo todeta järjestöjen olevan tärkeämpiä kuin koskaan. Me olemme vahva toimija, kun hyvinvoivaa kuntaa ja hyvinvointialuetta kehitetään. Kunnat haluavat jatkossakin palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kyse ei ole siitä, mitkä palvelut jäävät ja mitkä siirtyvät. Kyse on siitä, mitä me pystymme tuottamaan lisää.
Kirjoittaja on Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnanjohtaja
