Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä on tulevaisuususkoa

Sininauhaliitto toteutti laajan jäsenjärjestökyselyn syksyllä 2022. Sininauhaliitto kerää tietoja edistääkseen jäsenjärjestöjensä toimintaedellytyksiä ja niiden kohtaamien ihmisten hyvinvointia. Toimintaympäristön muuttuessa on tärkeä suunnata muutosta suotuisaan suuntaan ja vaikuttamistyöhön tarvitaan tietoa.

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt ovat vahvoja kansalaistoimijoita. Tuore kysely vahvistaa kuvaa järjestöistä sekä ammattitaitoisina auttajina että vireinä kansalaistoimijoina. Niukoista resursseista ja kohtaamistaan vaikeista elämäntilanteista huolimatta järjestöillä riittää tulevaisuususkoa.

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt ovat keskenään hyvin erilaisia toimijoita.  Järjestöt eroavat toisistaan niin toimintamuodoiltaan, kooltaan, rahoitukseltaan kuin palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten määränkin suhteen.

Jäsenjärjestöjen vapaaehtoiset ja työntekijät

Vapaaehtoiset kulkevat vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten rinnalla ja mahdollistavat järjestöjen toimintaa. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen vapaaehtoiset antavat arvokasta aikaansa yli 16 000 tuntia joka kuukausi.

–Vapaaehtoistoiminnan kohdalla tämänhetkinen tilanne ja tulevat näkymät näyttivät valoisilta, tutkija Henna Hostikka sanoo.

Suurimmassa osassa (90 %) jäsenjärjestöistä toimi vapaaehtoisia. Yli puolet (53 %) vastaajista piti vapaaehtoisia välttämättöminä järjestön toiminnalle. 13 % järjestöistä ilmoitti toimivansa täysin vapaaehtoisvoimin.

Keskimäärin jäsenjärjestössä toimii yksi palkattu kokoaikainen työntekijä, yksi osa-aikainen työntekijä, yksi palkkatuettu työntekijä ja 17 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä jäsenjärjestöissä vaihteli yhden ja 400 vapaaehtoisen välillä.

Vapaaehtoisten määrä oli kasvanut 41 %:lla viimeisen viiden vuoden aikana, 35 %:lla pysynyt ennallaan ja 24 %:lla vähentynyt. Noin puolet (54 %) järjestöistä arvioi vapaaehtoisten määrän pysyvän ennallaan seuraavien kahden vuoden aikana. Vastanneista 39 % arvioi vapaaehtoisten määrän kasvavan ja vain 7 % vähenevän.

Kohderyhmät ja toimintamuodot

Selkeästi keskeisimmäksi kohderyhmäksi (87 %) vastaajat valitsivat annetuista vaihtoehdoista huono-osaiset (syrjäytyneet, köyhät). Seuraavaksi tärkeimpiä kohderyhmä olivat työttömät 69 %, yksinäiset 61 %, päihdekuntoutujat 54 %, asunnottomat 46 % ja ihmiset, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelma 43 %.

Jäsenjärjestöjen yleisin toimintamuoto oli ohjaus ja neuvonta, jota oli 92 %:lla vastanneista järjestöistä. Mukana on myös vapaaehtoisten ja vertaisten antama ohjaus ja neuvonta. Seuraavaksi yleisimpiä toimintamuotoja olivat hengellinen toiminta 89 %, vertaistoiminta 87 % ja harrastus- ja virkistystoiminta 80 %. Ruoka-aputoimintaa toteutti 78 % jäsenjärjestöistä, työllistämistoimintaa puolestaan 70 %, samoin kuin digitukea tarjosi 70 % jäsenjärjestöistä.

Päiväkeskustoimintaa eli matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa oli noin puolella (54 %:lla) vastanneista ja asumiseen tai sen tukemiseen liittyvää toimintaa hieman alle kolmas osalla (31 %:lla).

Ruoka-aputoimintaa on yhä useammalla jäsenjärjestöllä

Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen erilaisiin ruoka-aputoimintoihin osallistui yli 8000 kävijää viikoittain vuonna 2022. Vuonna 2016 ruoka-aputoimintaa oli 60 %:lla ja vuonna 2019 ruoka-apua oli 69 %:lla jäsenjärjestöistä ja vuonna 2022 78 %:lla. Ruoka-aputoiminnan kasvu heijastelee yleistä ruoka-avun tarpeen lisääntymistä.

– Jäsenjärjestöt pyrkivät nimenomaan vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Vaikka ruokajakelu on jäsenjärjestöjen tyypillisin ruoka-avun muoto, niin jäsenjärjestöt tekevät paljon myös muuta ruoka-aputoimintaa ja ruokajakelun lisäksi jäsenjärjestöllä usein on avun muotona esimerkiksi ruoka osana muuta toimintaa kuten yhteinen pöytä -toiminta, yhteiset aamupalat tai lounaat, Henna Hostikka toteaa.

Päiväkeskuksissa käy ja asumisen palveluissa yöpyy tuhansia ihmisiä vuosittain

Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen asumispalveluissa yöpyy 2000 ihmistä joka yö. Jäsenjärjestöt tarjosivat asumisen palveluita yli 3700 eri ihmiselle vuonna 2021. Selkeästi yleisin palvelu on tuettu asuminen keskitetyssä asumisyksikössä.

Vastanneiden jäsenjärjestöjen päiväkeskuksissa eli matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa kävi keskimäärin 1600 eri kävijää tavanomaisena päivänä.

–Kävijäkunnaltaan päiväkeskusten toiminta on vakiintunutta. Kävijöiden profiili on pysynyt viime vuosien aikana samankaltaisena, Henna Hostikka sanoo.

Päiväkeskustoimintaan osallistuneista ihmisistä keskimäärin 70 % oli miehiä. Suurin osa, 60 %, oli 30 – 60 -vuotiaita. Päiväkeskuskävijöistä noin 50 % olivat työttömiä. Valtaosalla (noin 80 %) kävijöistä arvioitiin olevan haasteita samanaikaisesti usealla elämänalueella (esim. päihde, mielenterveys, yksinäisyys, toimeentulo, rikostaustaisuus).

Jäsenjärjestöjen työllistämistoiminta

Järjestöt tekevät työllistämisedellytyksiä vahvistavaa toimintaa, kuten kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatukityötä, työkokeiluja, työpajatoimintaa tai ahkeruusrahatoimintaa. Työllistymistä edistävää toimintaa oli 70 %:lla järjestöistä. Täydellä palkkatuella, eli 100 %:n palkkatuella, työllistettyjä oli 64 %:lla ja kuntouttavaa työtoimintaa 54 %:lla järjestöistä.

Keskeistä on, että jäsenjärjestöt työllistävät palkkatuella henkilöitä, joiden avoimille työmarkkinoille työllistyminen olisi vaikeaa ilman palkkatukijakson tuomaa vahvistusta osaamiseen ja työelämävalmiuksiin.

Vastaajien arvioiden mukaan noin puolet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista palaa takaisin työttömyyteen. Alle kolmasosa siirtyy eteenpäin muihin työllisyyspalveluihin (esim. työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön). Yli puolet vastanneista mainitsi syyksi sille, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat eivät siirry eteenpäin sen, että asiakkaat ovat pitkäaikaistyöttömiä, tai että asiakkaat eivät ole olleet fyysisesti tai psyykkisesti valmiita kuntouttavaan työtoimintaa.

Jäsenjärjestöissä on luottamusta tulevaisuuteen

Tämänhetkisen taloudellisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi arvioi 68 % järjestöistä. Osuus on pysynyt samansuuruisena vuodesta toiseen. Myös hyvin pienellä budjetilla toimivia järjestöjä oli arvioinut taloudellisen tilanteensa vakaaksi tai melko vakaaksi.

– Jäsenjärjestöissä on totuttu toimimaan pienellä budjetilla. Jäsenjärjestöissä löytyy luottamusta toiminnan jatkumiselle toimintaympäristön muutoksista huolimatta, Henna Hostikka toteaa.