Sininauhaliiton hengellisen työn eettiset ohjeet on laadittu Sininauhaliiton omaan käyttöön. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt voivat halutessaan käyttää niitä pohjana omien eettisten ohjeidensa laadinnassa. Eettisten ohjeiden tarkoituksena on ohjata järjestön omaa työtä, sekä viestittää toimintaan osallistuville ja ulkopuolisille niistä periaatteista, joilla hengellistä työtä tehdään.
Hengellinen työ ja sen eettiset ohjeet perustuvat kristilliseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on myös henkinen ja hengellinen olento. Hengellisyyden merkityksestä päihde- ja mielenterveystyössä on myös laajaa tutkimusnäyttöä sekä kokemustietoa. Suositus tarjota asiakkaalle mahdollisuus uskonnollisten ja eksistentiaalisten kysymysten kohtaamiseen on kirjattu myös päihdehoidon laatusuosituksiin sekä Opetushallituksen ohjeistuksiin päihdehoidon kehittämisestä.
Eettiset ohjeet perustuvat yleisiin eettisiin periaatteisiin ihmisen arvosta ja itsemääräämisoikeudesta. Ne ovat myös yhteensopivia suomalaisen lainsäädännön kanssa. Ohjeissa hyödynnetään myös kokemustietoa hengellisen työn hyvistä käytännöistä.
Sininauhaliiton hengellisen työn eettiset ohjeet
Sininauhaliiton hengellinen työn puitteissa järjestetään mahdollisuuksia eksistentiaalisten kysymysten pohdintaan. Sininauhaliitto jäsenyhteisöineen tekee työtään kristilliseltä arvopohjalta, mutta hengellisessä työssä pyritään luomaan valmiuksia myös muiden uskontojen edustajien hengellisten tarpeiden ja eksistentiaalisten kysymysten huomioimiseen.
Hengellisen työn eettiset ohjeet ehkäisevät myös hengelliseen väkivaltaan liittyviä ilmiöitä.
Eettiset ohjeet, jotka huomioiden Sininauhaliiton hengellistä työtä toteutetaan:
1. Jokaista ihmistä arvostetaan ja kunnioitetaan ainutkertaisena, elämään kutsuttuna yksilönä.
Ihmisen arvo perustuu ihmisyyteen, ja sama arvo on jokaisella ihmisellä. Ihmisen arvo ei riipu hänen ominaisuuksistaan, näkemyksistään tai elämäntarinastaan.
2. Jokainen ihminen saa itse määritellä oman hengellisyytensä ja hengellisen tuen tarpeensa.
Ihminen saa kokea oman hengellisyytensä yksilöllisesti. Kenelläkään toisella ei ole lupaa määritellä sitä. Ihminen saa kertoa omasta hengellisyydestään sellaisena kuin sen itse kokee, mutta saa tahtoessaan olla kertomattakin siitä. Hän saa myös tuoda esiin, mitä tarvitsee hengelliseksi tueksi voidakseen hyvin.
3. Keskustelu hengellisistä asioista ja hengellisen puheen tai musiikin kuuntelu on aina vapaaehtoista.
Hengellinen työ on monimuotoista ja kukin saa valita osallistua sellaiseen hengelliseen toimintaan, jonka kokee vahvistavan itseään. Hengelliseen toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista eli ilman minkäänlaista painostamista, pakottamista, syrjimistä tai hylkäämistä.
4. Hengellistä toimintaa toteutetaan turvallisessa ilmapiirissä.
Jokainen osallistuja arvostaa ja kunnioittaa toisia, ja antaa heidän hakea hengellisestä toiminnasta sitä, mitä kukin tarvitsee. Ketään ei kiusata. Toisiin kohdistuva epäarvostavalta vaikuttava toistuva ilmaisu tai elehtiminen otetaan puheeksi.
5. Hengellisessä hädässä tavoitteena on tukea ihmistä viipymättä.
Esimerkiksi voimakkaassa syyllisyydentunteen tai kuolemanpelon ahdistuksessa, jota voidaan kutsua eksistentiaaliseksi hätätilaksi, on tarpeen saada tukea mahdollisimman pian. Eettisesti korkeatasoiseen hengelliseen työhön liittyy valmius tähän.
6. Hengellinen työ kaikissa muodoissaan pyrkii olemaan luotettavaa ja vakaata.
Luotettavuus syntyy siitä, että jokaisen hengellisiin asioihin suhtaudutaan kunnioituksella. Kahdenkeskisesti esiintuodusta hengellisestä aiheesta ei mainita muille nimettömästikään. Hengellistä työtä tehdään vastuullisesti ja mahdollisimman laadukkaasti. Vakautta tuo hengellistä työtä tekevän tavoitettavuus sovittuina aikoina.
Tulosta hengellisen työn eettisen ohjeet
Tästä löydät tulostettavan version hengellisen työn eettisistä ohjeista (PDF).
