Ihmiskäsitys

Eksistentiaalisten kysymysten ja hengellisyyden huomioiminen päihdetyössä perustuu pitkään kerättyyn kokemukselliseen tietoon sekä tutkimustietoon hengellisyyden merkityksestä toipumisessa. Ilmiön taustalla on ihmiskäsitys, jossa henkisyys, hengellisyys ja elämän merkitykseen liittyvät pohdinnat nähdään ihmisyyteen olennaisesti kuuluvina, luonnollisina kysymyksinä.

Tällainen holistinen ihmiskäsitys on osa humanistisen psykologian traditiota, jota Suomessa on kehittänyt erityisesti psykologi, fil.tri, professori emeritus Lauri Rauhala (1914–2016), joka kirjoitti aiheesta 12 kirjaa ja julkaisi yli 200 kotimaista ja kansainvälistä artikkelia. Humanistisen psykologian piirissä kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä ovat kehittäneet myös Abraham Maslow, Carl Rogers ja D. A. Kolb ja holistisella ihmiskäsityksellä on juurensa myös filosofian puolella, esimerkiksi eksistentiaalisessa fenomenologiassa.

Rauhalan muotoileman ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kokonaisuus, jossa kehollisuus (fyysisyys), tajunnallisuus (psyykkis-henkinen) ja situationaalinen (elämäntilanne, elämänhistoria ja ympäristö) puoli ovat kietoutuneet toisiinsa. Rauhalan holistinen ihmiskäsitys on hänen omien sanojensa mukaan synteesi monista muista ihmiskäsityksistä ja siihen sisältyvät ajatukset ovat laajalti hyväksyttyjä sosiaali- ja terveys- ja kasvatusaloilla.  Rauhalan 100-vuotisjuhlakirjan esipuheessa todetaankin että ”Tuskin kukaan toinen aikamme psykologi-filosofi on niin tunnettu ja arvostettu ihmistyötä tekevien keskuudessa kuin Lauri Rauhala”.

Professori Eeva Anttilan mukaan ”Rauhalan ajattelussa keskeisiä teemoja ovat itseys, itsensä toteuttaminen, luovuus, rakkaus, arvot, yksilöllisyys, henkinen kasvu, muutos, persoonallinen eheys, arkikokemuksen ylittävä tajunta; Elämäntilanteen ainutlaatuisuus, henkilökohtaisuus vs. esim. kulttuurisuus; eettisyys; henkilökohtainen vastuullisuus, ihmisarvo, yksilönvapaus, ihminen ainutlaatuisena olentona, ihmisoikeudet, itsen tutkiminen/kehittäminen. Myös esteettinen, mystinen, irrationaalinen ja uskonnollinen kokemus kuuluu humanistisen psykologian piiriin inhimillisinä kokemusulottuvuuksina. Yhteisenä nimittäjänä näille voidaan nähdä merkityksen ongelma, eli inhimillisen kokemuksen problemaattisuus.”

Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kohdattava aina ainutkertaisena yksilönä, johon vaikuttavat ihmisen kaikki olemuspuolet. Hengellisyyden ja eksistentiaalisten kysymysten huomioimista päihde- ja mielenterveystyössä voidaankin perustella holistisella ihmiskäsityksellä, jonka pohjalta halutaan vastata ihmiselle ominaisiin kysymyksiin.