Heinäkuussa voimaan astuva laki velvoittaa hyvinvointialueet järjestämään päiväkeskuspalvelua. Sininauhaliitto kuuli hyvinvointialueiden edustajia lain tiimoilta. Yhdeksällä alueella palvelun järjestäminen on vasta suunnitteluasteella.
1.7. astuu voimaan sosiaalihuoltolain 24 b §, joka velvoittaa hyvinvointialueet järjestämään päiväkeskuspalvelua. Kyseessä on uusi lakipykälä, jonka taustalla on tärkeä ajatus: tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat tähän mennessä jääneet palveluiden ulkopuolelle. Merkittävää on, että palvelussa on voitava asioida myös päihtyneenä.
Sininauhaliitto on heikommassa asemassa olevien ihmisten edunvartija. Siksi meille on tärkeää, että hyvinvointialueet täyttävät lain asettamat velvollisuutensa. Halusimme selvittää, miltä tilanne tällä hetkellä näyttää, ja millaisia suunnitelmia hyvinvointialueiden sosiaalipalveluissa on asiasta tehty.
Kaikilta alueilta vastaus
Lähestyimme asiasta vastaavia henkilöitä ensin kysymyksillä: 1. Miten olette suunnitelleet järjestävänne sosiaalihuoltolain 24 b §:n mukaisen päiväkeskuspalvelun (omana tuotantona vai kilpailutettuna)? 2. Jos olette jo päätyneet kilpailutukseen, onko sille asetettu aikataulu?
Saimme vastaukset 21 hyvinvointialueelta ja Helsingistä. Seitsemän hyvinvointialuetta suunnittelee järjestävänsä palvelun omana tuotantona, neljä aluetta katsoo STEA-/ESR-rahoituksen saaneen palvelun riittävän, ja kahdella alueella suuntana on ostopalvelu tai kilpailutus. Suurimmalla ryhmällä, yhdeksällä hyvinvointialueella, päiväkeskuspalvelun järjestäminen on vasta suunnitteluasteella.
Asiaan suhtaudutaan vakavasti
Yhteydenottoihimme päiväkeskuspalvelun järjestämisestä suhtauduttiin hyvin, ja pääsimme luomaan yhteyksiä hyvinvointialueille. Alueet ovat asiassa uuden edessä, ja monella alueella pohdittiin, miten muut ovat asian aikoneet järjestää. Siksi järjestimme hyvinvointialueiden virkamiehille keskustelutilaisuuden asiasta. Paikalle saapui 23 henkilöä 14 hyvinvointialueelta, ja kokemuksia jaettiin avoimesti ja innostuneesti. Olimme otettuja siitä, miten tosissaan ja antaumuksella yhteiseen asiaan paneuduttiin.
Tilaisuudessa keskusteluun nousi neljä usein toistuvaa kysymystä. Mitä merkitsee pienemmille ympäristökunnille se, että palvelua aletaan ensin rakentaa isommille paikkakunnille. Puheissa kuitenkin huomioitiin tarve palvelun turvaamisesta alueellisesti. Toinen pohdinnan aihe oli mahdollisuus päihtyneenä asiointiin. Mitä tarkoittaa, että päihteettömiin paikkoihin saisi jatkossa tulla päihtyneenä – entä voisiko päihtyneenä asiointia jollain tavoin rajata? Virkamiehet olivat iloksemme huolissaan myös siitä, mitä tässä muutoksessa tapahtuu paikallisille kohtaamispaikkatoimintaa järjestäville järjestöille. Niiden tuottamaa arvokasta palvelua ei tule hukata.
Keskustelu jatkuu
Yhteisesti todettiin, että asiassa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kokemusten, ideoiden ja huolten jakaminen vie kuitenkin eteenpäin, ja tarve yhteiselle kohtaamiselle jälleen syksyllä on ilmeinen. Silloin voisi keskustella muun muassa siitä, miten euroissa osoitetaan erilaisten kohtaamispaikkatoimintojen hyöty – mistä syntyy säästö, kun kohtaamispaikat ovat olemassa.
Yhteyshenkilöt:
Lea Stenberg
Puh. 044 269 7980
lea.stenberg@sininauha.fi
Jenni-Emilia Ronkainen
Puh. 044 4914333
jenni-emilia.ronkainen@sininauha.fi
